Yleisön suosikki 2023 -äänestys

Antti Yrjönen

Antti Yrjönen (s. 1992) on tamperelaislähtöinen kuvajournalisti ja dokumentaarinen kuvaaja. Valokuvillaan Yrjönen pyrkii paitsi näyttämään katsojalle paikkoja ja näkökulmia, joihin tämä ei ilman kuvia välttämättä pääsisi, myös haastamaan vallitsevia kulttuurisia kertomuksia ja purkamaan stereotypioita. Yrjönen on palkittu useita kertoja Kuvajournalismikilpailussa. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinto osana Poikkeustila 2020 -työryhmää. Parhaillaan Yrjönen työstää kirjaa Ukrainan sodan vaikutuksista globaaliin ruokaturvaan.

Pääset äänestämään Antti Yrjöstä tämän sivun lopussa olevalla lomakkeella.


Pimeys verhoaa kolmen miljoonan asukkaan Kiovaa 27. tammikuuta 2023. Edellispäivänä Venäjä ampui maahan 55 ohjusta, joista Ukraina onnistui torjumaan 47. Iskuissa kuoli ainakin 11 ihmistä, pääkaupungissa kärsittiin päivien ajan sähkökatkoista. Venäjä aloitti iskut Ukrainan energiainfraan lokakuussa 2022.

On January 27, 2023, darkness shrouds Kyiv, home to three million people. Just the day before, Russia fired 55 missiles, with Ukraine successfully intercepting 47 of them. These attacks led to at least 11 fatalities and plunged the capital into days of power outages. Russia began targeting Ukraine’s energy infrastructure in October 2022.

Harkovan koulun numero 62 johtaja Oleksander Grianyk pommitetun koulunsa aulassa puolitoista vuotta hävityksen jälkeen. Kielipainotteisuudestaan tunnettu koulu, jossa voi opiskella myös suomen kieltä, vaurioitui pahoin pommituksissa 8. huhtikuuta 2022. Pahiten kärsi venäjän kielen luokkahuone, joka tuhoutui täysin. Koulun tuhatkunta oppilasta opiskelee nyt etäyhteyksin.

Oleksander Grianyk, principal of Kharkiv School Number 62, stands in the damaged lobby, recounting the night of April 8, 2022, when the school in Piatyhatky was heavily bombed. The school, known for its linguistic focus including Finnish language studies, sustained significant damage, most notably to the Russian language classroom which was completely destroyed. Following the destruction, the school's 1,000 pupils have transitioned to remote learning.

15-vuotias Karina Bykova asuu korkeassa kerrostalossa Pohjois-Ukrainan Tšernihivissä. Sähkökatkot ovat vuonna 2023 hänelle arkipäivää, ja niiden aikana koti pimenee ja kylmenee. Myös vedentulo lakkaa. ”Koulupäivän jälkeen minulla on yleensä iltaisin noin kolmen tunnin aikaikkuna, jolloin voin tehdä kotiläksyjä. Sen jälkeen täällä on pimeää, ja minä vain nukun”, Karina kertoo. Karina pitää opiskelusta ja haaveilee yliopisto-opinnoista. Hän käy Tšernihivissä koulua numero 3, jonka oppilaat opiskelevat sodan myötä osin etänä ja osin lähiopetuksessa. Malli on tuttu jo pandemia-ajoilta.

Fifteen-year-old Karina Bykova, residing in a high-rise in Chernihiv, Northern Ukraine, faces daily power outages, leaving her home dark and cold, with the water supply often cut off. “After school, I have about three hours to do my homework before it gets dark, and then I just sleep,” she shares. Eager about her studies and dreaming of university, she attends Chernihiv School No. 3, which has adopted a blend of remote and in-person learning, a format familiar from the pandemic.

Sota sähkökatkoineen vaikuttaa kaikkiin elämän muotoihin. Se tiedetään Kiovan kasvitieteellisessä puutarhassa paremmin kuin hyvin. Puutarhan kokoelma on vuosikymmeniä vanha ja kattaa tuhansia arvokkaita kasveja, jotka tarvitsevat elääkseen trooppiset olosuhteet. Johtava tutkija Roman Ivannikov on työskennellyt puutarhassa 26 vuotta. Hän on pitänyt kasveista huolta myös läpi ankaran sotavuoden. ”Kun Venäjä hyökkäsi Kiovaan, meillä oli todella vaikeaa. Minä ja kollegani pysyimme täällä. Jos olisimme lähteneet, kasvit olisivat kuolleet.” Ivannikov kertoo, että pahimpina päivinä joulu-tammikuussa puutarhan isoimman kasvihuoneen lämpötila laski jopa kolmeen celsiusasteeseen, kauas trooppisista olosuhteista. Silloin henkilökunta poltti kasvihuoneen sisällä puita pöntössä saadakseen kupoliin edes hieman lämpöä.

The war and resultant power outages impact all life forms, as seen in Kyiv’s botanical garden. Home to a decades-old collection of thousands of plants that require tropical conditions. The garden faces a critical challenge. Lead researcher Roman Ivannikov, with 26 years of service, has maintained the plants throughout the difficult war year. “We experienced severe hardships when Russia attacked Kyiv,” he says. “If we had left, the plants would have perished.” He remembers times between December and January when the temperature in the main greenhouse plummeted to around three degrees Celsius, a stark contrast to the required tropical conditions. The staff resorted to burning wood inside to provide some warmth.

Generaattorin voimalla valaistu kioski Kiovan keskustassa odottaa sinnikkäästi asiakkaitaan. Kello on 18.30, ja pimeys on laskeutunut. Ulkonaliikkumiskielto alkaa kello 23.

At 18:30, a generator-powered kiosk in central Kyiv waits for customers as darkness descends. The curfew is set to start at 23:00.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki syleilee nykyistä puheenjohtajaa ja opetusministeri Li Anderssonia eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon katsoessa vierestä Vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa Helsingissä 2. huhtikuuta sen jälkeen, kun puolue oli menettänyt viisi paikkaa eduskuntavaaleissa.

Former Left Alliance chairman Paavo Arhinmäki embraces the current chair and Education Minister Li Andersson, while parliamentary group leader Jussi Saramo looks on. The photo was taken at the Left Alliance's election watch party in Helsinki on 2 April, following the party's loss of five seats in the parliamentary elections.

Aleppo on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Menneisyyden kuiskeen voi kuvitella kuulevansa al-Madinan soukissa, ikivanhalla kauppapaikalla, jonka juuret yltävät 1300-luvulle. Jo vuosisatoja sitten Silkkitien kauppiaat toivat näille kujille kaukomaiden kankaita, posliinia, mausteita ja tuoksuja. Kesäkuussa 2023 basaarissa odottaa lohduton näky. Viime vuosikymmenen aikana sen kujilla on riehunut tulipaloja, ja pommit toisensa jälkeen ovat tuhonneet kojuja ja musertaneet mennessään entisaikojen loistoa. Helmikuun maanjäristys vavisutteli hävitystä entisestään.

Aleppo, one of the longest continuously inhabited cities, has a whisper of the past echoing through the souks of al-Madina, a historic marketplace dating back to the 14th century. Here, Silk Road traders once brought exotic fabrics, porcelain, spices, and scents from distant lands. However, as of June 2023, the bazaar presents a desolate sight, having suffered fires and relentless bombings over the last decade, which have ravaged its stalls and marred its formerly glorious facades. The destruction was further compounded by a devastating earthquake in February, shaking the very foundations of this ancient trading hub.

Kongolainen Tumaine Sebikari, 26, joutui vammautumisen vuoksi jättämään maanviljelyn. Kolme vuotta sitten Sebikarin elämä muuttui. Hänen toinen jalkansa alkoi turvota rajusti, mikä lopulta johti koko säären ja jalkaterän amputoimiseen. Yhtäkkiä nuoren miehen ei ollut mahdollista tehdä töitä eikä edes viljellä omaa peltoaan. Maailmanlaajuisesti joka kymmenennellä pakolaisella, noin 12 miljoonalla ihmisellä, on jonkinlainen vamma, joka vaikuttaa heidän elämäänsä ja mahdollisuuksiin käydä koulua tai hankkia ammatti. Nyt Sebikari opiskelee räätäliksi. ”Räätälinä pystyn työskentelemään istuen eikä jalan puuttuminen haittaa”, hän sanoo.

Tumaine Sebikari is a 26-year-old Congolese former farmer who is now pursuing a new path as a tailor. Three years ago, Sebikari’s life changed drastically when swelling in one leg led to its amputation, leaving him unable to continue his previous work and farm his land. Despite these challenges, he found hope in tailoring, a profession that allows him to work seated, mitigating the impact of his missing leg. 'As a tailor, I can work sitting down, and the absence of my leg doesn’t hinder me,' he says. This transformation highlights a broader issue, as globally, one in every ten refugees, approximately 12 million people, live with a disability that affects their educational and vocational prospects.

Sondos Ali al-Mhana on 11-vuotias tyttö, joka asuu perheineen hätämajoituksessa Aleppossa sen jälkeen, kun perhe menetti kotinsa helmikuun maanjäristyksessä. 72 000 aleppolaista perhettä jäi maanjäristyksissä kodittomaksi. Al-Mhana on kohdannut vastoinkäymisiä lapsesta asti, sillä hän joutui pakenemaan Alepposta sodan vuoksi vain muutama päivä syntymänsä jälkeen. Palattuaan Aleppoon vuonna 2019 hänen perheensä on huomannut yhteiskunnallisten normien muuttuneen Aleppossa. Heidän naapurinsa hätämajoituksessa käskivät al-Mhanaa pukemaan huivin, ja he tekivät niin hyvin suoraan. Toistaiseksi perhe ei ole noudattanut naapureiden ohjeita.

Sondos Ali al-Mhana is an 11-year-old girl currently residing in a shelter in Aleppo after her family lost their home in the February earthquake, which left over 72,000 Aleppo families homeless. Al-Mhana has faced adversity since her infancy. She fled Aleppo due to war just days after her birth. After returning to Aleppo in 2019, her family has noticed a shift in societal norms in Aleppo. Their neighbours in the emergency shelter told al-Mhana to put on a headscarf, and did so very directly. Thus far, the family has not complied with this directive.

Yksinäinen ilmapallokauppias odottaa asiakkaita tuhoutuneen rakennuksen edustalla Aleppon illassa.

A solitary balloon vendor stands patiently in front of a demolished building in Aleppo, awaiting customers as evening falls.